Voi räkä, kirjaimellisesti! Lapset olivat koko pääsiäisen
kipeinä, eikä helpotusta tunnu näkyvän tunnelin päässä. Kyllä on pöpö
tiukassa.. Lapset keräävät aina taudit päikkäristä varahoidosta ja
luovuttavat ne sitten ystävällisesti minulle kiertoon kun ovat aikansa
poteneet. Kivaa. Not! Eilen lapset touhusivat isovanhempien kanssa ja
tänään he kiristivät minun hermojani. <3
Onneksi on aina olemassa Risto Räppääjät, jotka ovat kyllä menettäneet suosiotaan. Ei kyllä ihme kun muutaman kuukauden he niitä jaksoivatkin hangata todella intensiivisesti. Eikä meillä aina pyöri lastenohjelmat. Otso varsinkin on sellainen ettei lastenohjelmia voi tulla telkkarista ilman että hän olisi nakutettuna katsomassa. Leikittiin uudessa teltassa(=sairasmajassa), rakenneltiin legoilla tai no lapset taisivat keskittyä enemmänkin niiden levittelyyn. Kävin myös Salon Otso&Ainossa joten nyt on kuontalo kunnossa :D Ehkä.. En kyllä tiedä miten kaarimalja liittyi parturiasiaan ;) Äidin tyttö <3
Lasten kanssa sairastaessa on kyllä sellainen ikävä varjopuoli, ettei itse paljoa pääse lepäämään vaan päivät menevät vahvasti lasten ehdoilla. Onneksi on olemassa nuo lastenohjelmat joiden aikaan voi hetkeksi painaa sohvalla pään tyynyyn.
Eilen alkoi myös minun 6vkon uurastus työssäoppimisessa. Tämä vanhusala ei todellakaan ole minua varten, mutta on se arvokasta oppia nähdä tämäkin puoli. Ja todella kiva olla heti kipeänä :(
Onneksi on aina olemassa Risto Räppääjät, jotka ovat kyllä menettäneet suosiotaan. Ei kyllä ihme kun muutaman kuukauden he niitä jaksoivatkin hangata todella intensiivisesti. Eikä meillä aina pyöri lastenohjelmat. Otso varsinkin on sellainen ettei lastenohjelmia voi tulla telkkarista ilman että hän olisi nakutettuna katsomassa. Leikittiin uudessa teltassa(=sairasmajassa), rakenneltiin legoilla tai no lapset taisivat keskittyä enemmänkin niiden levittelyyn. Kävin myös Salon Otso&Ainossa joten nyt on kuontalo kunnossa :D Ehkä.. En kyllä tiedä miten kaarimalja liittyi parturiasiaan ;) Äidin tyttö <3
Lasten kanssa sairastaessa on kyllä sellainen ikävä varjopuoli, ettei itse paljoa pääse lepäämään vaan päivät menevät vahvasti lasten ehdoilla. Onneksi on olemassa nuo lastenohjelmat joiden aikaan voi hetkeksi painaa sohvalla pään tyynyyn.
Eilen alkoi myös minun 6vkon uurastus työssäoppimisessa. Tämä vanhusala ei todellakaan ole minua varten, mutta on se arvokasta oppia nähdä tämäkin puoli. Ja todella kiva olla heti kipeänä :(
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti