Pirteitä pakkaspäiviä

Aurinko paistaa ihanasti ja se vähä lumi mitä maahan on satanut, välkehtii kauniisti! Tekisi mieli lähteä hiihtämään, pakkasta on vain ehkä hieman liikaa ja lunta hiukkasen liian vähän. Eikä miulla kyllä ole sauvoja edelleenkään.. :) Tuo ihana kuva on yleltä, mien koulun takia ehtinyt aurinkoon kuvaamaan.

Aamulla lämpömittari näytti -23.6. Kyllä palensi jo pelkkä ajatus nenän pistämisestä ulos. Onneksi karvis oli laittanut auton illalla piuhan päähän, ettei auto ollut ihan ankkajäässä :)

Mutta mikä on ihanampaa pakkasen paukkuessa ulkona, kuin sujauttaa villasukat jalkaan, sytyttää kynttilöitä ja juoda lämmintä kaakaota tai teetä syvällä viltin uumenissa <3 Siksi tänään koulusta kotia päästyäni ja koti hommat tehtyämme (ehkä vähän vältelläkseni koulutehtäviä) oli ihana käpertyä perheen kanssa vällyjen väliin ja katsella elokuvaa. Mukaan otettiin vaahtokarkeilla höystettyä kaakaota ja pannaria mansikkahillolla ja kermavaahdolla ;)

Merirosvoja ja remonttihaaveita

Harvoin se iskee.. Nimittäin remonttivimma! Ainahan sitä on haaveita, varsinkin tämän vanhan rintamamiestalon suhteen, mutta tällä kertaa vimma kohdistuu Ainon joulupukilta saamaan nukkekotiin :) Talo on ihana, mutta sisältä valkoinen, ja oikein huutaa väriä! Vielä on mietinnän alla mitä seinille tekisi, maalaisiko vai tapetoisiko. Vai kenties molempia?! :) Lattiat saavat mitä luultavimmin lautaverhoilun!

Parit (eli aika monet) verhot pitäisi surauttaa, talossa riittää ikkunoita. Muutamia mattoja olen virkannut jo valmiiksi, samoin koreja. Katsotaan mitä kaikkea muuta talossa asusteleva kettuperhe tarvitsee :)

Tuolla alhaalla leikkijä pitää autopesulaa ja kaipa se toimii samalla autotallinakin perheen menopelille.

Talon mukana tulleet huonekalut eivät miellytä minun silmääni, mutta menevät tuon touhottajan leikeissä jonkin aikaa mainiosti. Eikä tuholaiselle vielä kannata mitään kovin särkyvää tai pientä antaa rikottavaksi ja hävitettäväksi. Niiden aika on hiukan myöhemmin :) Tai niin ajattelen nyt, katsotaan mitä tuleman pitää ;) 

Aino sai myös Sylvanian Families Vaahteramökin (Sycamore Cottage), mutta sen mukana tullut suklaapupu muutti kettujen luokse isoon taloon. Mökki jäi siis tyhjäksi (höh!) ja sen valtasivat ”hurrjat, mutta kuitenkin vähän kiltit” merirosvot, jotka näyttävät kotiutuneen yllättävän hyvin. Yläkerrassa on mukava nukkua pehmeässä petissä ja säilyttää aarretta sen alla.  Ehkä merten kauhutkin tarvitsevat pientä naisellista kosketusta kotiinsa, vaikka kivojen pitsiverhojen merkeissä ;) 

Mie vaan Rakastan näitä Sylvanian ötököitä:) Ja ne kyllä sopivat hyvin pienten leikkeihin (no pienimmät tilpehöörit oottavat vielä hetken varmassa säilössä)! Eikä näitä voi olla hankkimatta lisää.. ;)