Sammakkolammella mustikoita syöden

Ihana ilma ja kiireetön lauantai-iltapäivä.. Mikäpä sen parempaa kuin viettää se metsässä kävellen ja mustikoita syöden :) Puuttuivat vain ne eväät!! Lapset olivat onnessaan niin mustikoista, sammakkolammikosta (ilman sammakoita) kuin perhosentoukastakin! Täytyy tunnustaa, varmaan lähes yhtä innokas olin minäkin ;)

Tuolla lammikolla ja sitä ympäröivissä metsissä tuli lapsuudessa vietettyä aikaa, niin kavereiden kanssa kuin koulussakin. :) Ihana paikka!

Korruptiolahjoja

 Haha. Mie oon Niin HELPPO näissä kaikenmaailman korruptiolahjoissa!! :D Meillä on nyt käynyt, ja tulee vielä käymäänkin, koululla kaikenmaailman liittojen "kauppaajia". Ja tottakai heillä on meille pieniä lahjoja.. Maanantaina saimme kyllä vain kynät ja työpuvun taskuun laitettavan "lähihoitajaopiskelija"-kynäsysteemin. Vaan tänäänpä vanhat liiton jäsenet ja opiskelijajäseniksi liittyneet saivat muistitikun. Ja ei minkätahansa värisen, vaan.. Pinkin!! Voi sitä riemun rajaa :D Että pienistä asioista se ilo tässä uuvuttavassa, ja perin flunssaisessa arjessa välillä on revittävä :)

Muistitikku olikin ollut sen päättymättömän, ja häveyksissä olleen tarvitaan-listan riveillä. Vaan nytpä senkin voi viivata yli (vaikka uudella kynällä ja viivoittimella), kunhan se taas jostain löytyy.. Samalla pääsen eroon (ja palautettua takaisin oikealle omistajalleen) tamponin näköisestä muistitikustani, jonka olen saanut käyttööni karvanaamalta. Se on myös muuten korruptiolahja ja esittää siis oikeasti dynamiittipötköä, ei tamponia mutta näyttää Aivan siltä!

Innolla jään odottamaan mitä seuraavalla liiton edustajalla on meille tarjota.. :)

Mummon punaherukkamehua

Mutta ei meidän mummon, vaan erään martta-aktiivimummon joka vuosia sitten tämän mehun reseptin minulle tyrkytti ja sanoi joskus vielä tarvitsevani sitä. Vaan reseptipä joutui hukkaan moneksi hetkeksi.. Eilen vintillä vanhaa koulukirjaa etsiessäni osui tuo käteeni vanhan päiväkirjan välissä :) Ihanaa!

Hakiessani eilen lapset hoidosta Otso ilmoitti haluavansa kerätä marjoja, oli edellisenä iltana kykkinyt puskissa erään ystäväni kanssa :) Voi pienen miehen riemua saadessaan poimia puskista punaisia marjoja! Ja oli hänestä kyllä suuren suuri apu, ja ennen kaikkea seuraa :) Mitäpä muuta marjoista tehtiin kuin Marja-mummon punaherukkamehua. Kattilassa keitin, ei meillä ole Mehumaijaa vaikka semmoisesta olenkin alkanut haaveilemaan! Ehkä ensi syksynä..

Marja mummon punaherukkamehu

2kg perattuja punaherukoita (toki osa voi olla mustiakin)
vettä
6dl sokeria

Kaada marjat teräskattilaan ja peitä vedellä niin että marjat juuri ja juuri peittyvät. Keitä miedolla lämmöllä 10-15 minuuttia. Siivilöi mehu, sideharson läpi jos tahdot ettei mehuun pääse paljon muhua. Kaada siivilöity mehu kattilaan, lisää sokeri ja kiehauta. Pullota kuumennettuihin lasipulloihin ja anna jäähtyä huoneenlämmössä. Säilytä mehu kuitenkin jääkaapissa.

Minä pullotin ne pakastuksen kestäviin muovipulloihin ja jäähdytin kylmävesihauteessa. Vielä pieni erä mehua jääkaappin jätettäväksi on tehtävä :)

Nyt se on täällä!!

Nimittäin uusi ja uutukainen me&i-mallisto. ;) Tarkoitukseni ei edes ollut rynnätä heti klo 13 sitä urkkimaan, kun juurikin äsken ilmestyi nettisivuille. Mutta satuin sopivasti koneelle (tekemään koulutehtäviä)..

Uudessa mallistossa näyttäisi olevan paljon vanhoja kuoseja uusissa asuissa ja tyyleissä :) Uskoisin sieltä löytyvän jokaiselle jotakin! Tykkään tuosta vanhojen klassikoiden kierrättämisestä tosi paljon. Vaatteita oli taas paljon ja niiden sulattelemiseen menee varmasti hetki. Onneksi pääsen jo heti tänään hypistelemään uutuuksia! :)

Tässä muutama suosikki, ainakin vielä kuvista katsottuna:

Tänä vuonna eniten sykädytti tuo naistenmallisto! :) Ja varsinkin tuo vihreä paita.. I love it!

Sappisaippua- Vanish 1-0

äPoika tuli hoidosta innosta pomppien, olivat maalanneet. "Ihanaa", ajatteli äiti. Kunnes katsoi innokkaan maalarin keltaista paitaa, joka oli aivan sinisessä maalissa.. Äiti otti ja heitti paidan Vanishiin likoamaan, ja pesi paidan koneessa. Ei lähtenyt puhtaaksi ei, vähemmän maaliseksi mutta ei maalittomaksi.. Äiti luovutti ja ajatteli "Olkoon!". Tuli seuraava viikko ja poika kertoi taas maalanneensa, ja sen kyllä huomasi.. Äiti mietti jo kauhuissaan tulevaa, kunnes muisti hetkeksi unehtuneen luottotahranpoistajan: sappisaippuan! Äiti hinkutti sinisiin tahroihin ihmeitä tekevää, vihreää saippuaa ja tahrat lähtivät! Äiti oli onnellinen ja suitsutti sappisaippuaa taas kaikille ja päätti unohtaa typerät, toimimattomat ja ympäristölle haitalliset Vanishit.

Parhaita uutisia.

Parhaita uutisia pitkään aikaan; meidän kylälle tulee Punnitse&Säästä-kauppa :D Lokakuun alussa pitäisimän putiikin avautua.. Mitä ilmeisemmin ennen kuin naapurikaupunkiin tulee!! Haha.

Kuvat punnitse.fi

Palataan hehkutuksiin kun putiikki avautuu :D Se tietää rahanmenoa.. Varsinkin kun tulee sijaitsemaan aivan koulumme vieressä. :)

Etsintäkuulutettu: Työpöytä

Koulusta on alkanut jo satelemaan tasaiseen tahtiin tehtäviä, ja tuskin se tästä ainakaan laantumaan päin on :) Ei sillä, en valita, suurin osa tehtävistä on kivoja! "Ongelmana" vain on työ-/kirjoituspöytä.. Teen läksyjä siellä missä sattuu olemaan tilaa, mutta haluaisin oman kivan pikku pöydän kaikille koulurojuilleni.. Ei tää opiskelu nimittäin tähän kouluun lopu, on kuulkaas suuria suunnitelmia tulevaisuuden varalle :) Nyt kun on kerta opiskelun makuun päästy!

Muistan mummolassa nyt ihan hiljaittain törmänneeni Me naiset-lehdessä IKEAn mainokseen ja vallan ihanaan työpöytään! Yritin etsiä netistä ko. pöytää, se ehkä oli tämä

Ainakin tuo HEMNES on Ihanin!! En vain välttämättä tarvitsisi näin jykevää pöytää, enkä kyllä tiedä mihin se täällä edes mahtuisi. Positiivisena puolena tuossa kyllä olisi tuo työtaso, jonka saa suljettua ja samalla piilotettua tavaroita sisälle, piiloon pieniltä näpeiltä :) Lisäksi se olisi massiivipuuta ja jalat tukevat, vanhassa rintamamiestalossa ei lattia ole joka kohdasta tasaisin tai ei ainakaan meillä.

Vaihtoehtoina, niin ikään IKEAsta:

ISALA tietokonepöytä. Ihanan värinen ja nuo jalat.. Tarvitseeko niitä edes puolustella :) Samalla tuo jalkojen kapoisuus kyllä vähän epäilyttää..

Kolmas vaihtoehto olisi LEKSVIK työpöytä. Tuo on todellakin se kolmas, ja samalla kun laitoin tuon kuvan tuohon niin tuntuu että viimeinen vaihtoehto.. Olisihan tuo halvin, mutta samalla kyllä tylsin ja ehkä hontelojalkaisin!!

Luulen päätyväni tuohon keskimmäiseen vaihtoehtoon, koska luulempa että se on ainut kahdesta ekasta joka kannattaa tilata.. Postikuluiksi tulisi 19e, kun taas isoimmalla ja ihanimmalla pöydällä 149e (!!!). Tuskin saan tuota ajavaa osapuolta lähtemään Vantaalle pelkän työpöydän takia, ja onhan tuo eka rehellisesti sanottuna todella iso :) Mietitään!

Rento sunnuntai

Ihana iltapäivä/ilta vietetty ystävän vanhempien luona leikkien ja pelaillen. Ja tärkein meinasi unehtua, SYÖDEN! :) Lapset juoksivat ja touhusivat itsensä väsyksiin. Otso yllätti taas uskomattomalla reippaudellaan (ei todellakaan ole ollut aina moinen itsensäselvyyttä hänen kohdallaan) ja ei oltu ainoat jotka sen huomasi <3 Ainokin otti pesäeroa meistä leikkimällä nuorien kanssa :) Tuommonen jättisulis (jota Otso siis pelaa) on muuten saatava meillekin, aivan mainio!! Ehkä tällä jaksaa taas painaa ensi viikon.. :)

Lempparini Leilan skonsseja

Skonsseja, skonsseja.. Taas! :D Mutta tällä kertaa höystettynä suklaalla ja vadelmilla, suoraan Leila Lindholmin Leilan parhaat ruokaohjeet-kirjasta.. Joo, vähän on jäänyt nyt päälle tämä into tuon ruotsalaisen leivonnaisia kohtaan. En kohta enää kestä pöksyissäni odottaessani uuden kirjani saapumista, uusintapainosta, eikä ajankohdasta ole mitään havaintoa.. :)

Saatiin kylään ihania ja odotettuja vieraita, Otso ei onneksi aloittanut hönköttämistä kuin jo heti aamusta kuultuaan tulijoista :) Eikä kyllä päästänytkään kävijöitä helpolla, leikkiä piti! Juhlimme samalla Otson synttäreitä vähän jälkikäteen, joten jotain oli pöytään pyöräytettävä (ihan kun en muutenkin olisi tehnyt.. Heh). Karvanaama toivoi porkkanakakkua ja itse halusin kokeilla tuosta Leilan kirjasta englantilaisia suklaa-vadelmaskonsseja :) Nuo skonssit toimii vallan mainiosti myös gluteenittomina, kokeiltu on.

8 skonssia

8 dl vehnäjauhoja/gluteenittomia jauhoja
½ tl suolaa
1 ½ tl leivinjauhetta
½ dl (raaka)sokeria
125 g kylmää voita
1 muna
2 dl maitoa
100 g tummaa (korkealaatuista) suklaata
150 g pakastevadelmia

kananmunaa voiteluun ja sokeria koristeluun

1. Kuumenna uuni 250 asteeseen. (Miusta sai olla vähän vähemmän tehoja..)
2. Sekoita vehnäjauhot, suola, leivinjauhe ja (raaka)sokeri kulhossa.
3. Kuutioi voi ja nypi kuutiot kuiviin aineksiin.
4. Vatkaa keskenään muna ja maito ja rouhi suklaa pieniksi paloiksi.
5. Sekoita neste ja suklaapalat kuiviin aineksiin ja kaikki edelleen taikinaksi.
6. Kääntele pakastevadelmat joukkoon niin varovasti, etteivät ne mene rikki.
7. Taputtele taikina jauhotetulla pöydällä noin 3-4cm paksuksi levyksi ja paina siitä rengasmuotilla (tai lasilla tms) irti pieniä pyöreitä leipiä, skonsseja. Paitsi minä tein niinkuin toisissakin skonsseissa: Taputtelin taikinan suoraan leivinpaperin päälle suorankaiteen muotoon ja leikkasin sen terävällä veitsellä osiin ja erottelin toisistaan. Helpompaa! :)
8. Nosta pyörylät (tai mitä ikinä teetkin) pellille leivinpaperille, voitele vatkatulla munalla ja ripottele pintaan hiukan sokeria.
9. Kypsennä skonsseja noin 10 minuuttia tai kunnes ne ovat kullankeltaisia.

Leilan vinkki: Marjojen tulee olla jäisiä sekoitettaessa taikinaan. Muuten niistä tulee vain hilloa! Noin ne ainakin pitivät muotonsa suunnilleen :)
Lisäksi Leila neuvoo syömään näitä Philadelphia-tuorejuuston kanssa.. Toimivat! Yleensähän meillä syödään skonssit ihan vaan kermalla (ja hillolla), mutta nyt ei tehnyt mieli kermaa ja makeaa oli muutenkin tarjolla sen porkkanakakun muodossa. Tuorejuuston happamuus sopi kyllä hyvin makeisiin leivonnaisiin. Nam!

Reipastumista ilmassa

Lapsissa on tapahtunut tässä viikon aikana uskomatonta muutosta.. :) Molemmat ovat reipastuneet hurjasti, ihanaa!! Aippunen on muutenkin ollut aina veljeään rohkeampi, vähän ujo/hitaasti lämpenevä mutta ihan reipas. Vaan nytpä ovat molemmat supertormakkaita! :) Otso kyselee heti sängystä noustessaan mennäänkö tänään hoitoon ja lähtee sinne todella mielellään, eikä siskonsa jäämisessä tai viihtyvyydessä ole myöskään ollut valittamista. Toistaiseksi :D Onhan tuo hoidossa oleminen tuonut heille päiviin paljon muutosta ja lisää uusia asioita, ja aktiviteettiä. Ei kyllä mietitytä pätkääkään oliko hoitoon laitto hyvä asia.. Oli! :)

Muksut ovat myös "itsenäistyneet" lisää, touhuavat omiaan koko ajan enemmän ja tuntuvat tarvitsevan vähemmän seuraa leikkeihin. Toki hakevat läheisyyttä! Mutta leikkivät enemmän keskenään/omilla tahoillaan.. Otsokin tekee taas enemmän asioita itsekseen, kesän aikana alkoi joku taantuminen kun äitin tai isin seuraa tuntui tarvitsevan kaikkeen. Aippu on myös alkanut sanomaan sanoja, ei vieläkään paljon mutta muutamia on tullut lisää! :) Jännä vain nähdä niin konkreettista muutosta lapsissa,nopsaan, en olisi uskonut! Ja toki tässä voidaan mennä vaikka minne suuntaan mutta olen todella iloinen onnistuneesta alusta :)

Ai, ja Aipulla on ihailija, melkein 2v herrasmies! :D Olivat pussailleet ja halailleet <3 Voi pieniä! Otso ei vielä pahemmin ymmärrä tyttöjen päälle muuta kuin leikkikavereina, tai niinhän mie luulen.. Tänään nimittäin katteli muutaman tytön perään, pitkään :D

Eka päivä ja bulgurinen evässalaatti

Nonni, nyt se koulu ja arki alkoi! Huh. Tänään oli vuorossa lähinnä kansioiden jakoa, paperisodan aloitusta, vähän videoyhteyttä naapurikaupunkiin ja yleistä löpinää.. Pää on kyllä pyörällä! :) Ja koulu niin sokkeloinen että eksyminen ei liene kaukana. Lapsillakin oli mennyt päivä hyvin, ihanaa! Illalla purkivat sitten meihin ikävänsä, eikä sillä ihanalla tavalla vaan kiukkuamalla.. Jes! Lahjoin heitä sitten letuilla :D

Koulussa ei ole ruokaa tarjolla vielä muutamaan viikkoon, kiva! Ja se kyllä maksaa 3,50 (tai 3,60), joten tuskin tulee muutenkaan joka päivä siellä syötyä.. Kerroksessamme on kuitenkin jääkaappi, jossa eväitä voi säilytellä ja jokaisessa luokassa mikro. Päivisin on kuitenkin pakko syödä jotain. Tänään kun en aamuteen lisäksi oikein saanut alas mitään ihmeitä (ei ennen seiskaa Voi syödä!), meinasi puolen päivän aikaan syötyäni pää räjähtää verensokerin noustessa kohisten. Onneksi siskon Musti-kissa helpotti oloa lekottelemalla masun päällä, me ollaan kavereita! :)

Huomiseksi tein evääksi Bulgur-salaattia kikherneillä. Bulguria onkin pitänyt taas tehdä, ja se sopii hyvin evässalaattiin.. Ehkä ensi viikolla sinne eksyy quinoaa tai kotoisammin kvinoaa :)

1½dl bulguria
3dl vettä
puolikas paprika
muutama tomaatti
sipuli tai kaksi
persiljaa paljon
herneenversoja
kikherneitä
sitruunanmehua reilusti
1dl oliiviöljyä
suolaa ja pippuria

Keitä bulgur miedossa suolassa ilman kantta n. 8min. Pilko tomaatit, paprika ja sipuli sekä rehut. Sekoita kaikki aineet keskenään.

Nyt nukkumaan että jaksaa. Ja jaksaa ehkä joskus kirjoitella tänne jotain fiksumpaakin :)