Älä milloinkaan liity sä roskanheittäjiin..

Päässä kihisee ja soi Röllin Roskanheittäjä-laulu "Älä milloinkaan liity sä roskanheittäjiin
liity mieluummin vaikka omituisiin otuksiin".. Joku Suureen-Roskaan uskova Roskanheittäjäryhmittymä tuntuu pesiytyneen meidän huudeille! Roskapusseja löytyy nimittäin vähän joka paikasta pyöräteiden varrelta. Ällöttävää!! :( En ymmärrä miksi noita pusseja ja roskia täytyy levitellä teiden varsille, eikä niitä voi laittaa roskikseen. Ja jos roskis on täynnä, voisi ne ylimääräiset pussit vaikka laittaa siihen viereen. Eikö?!

Älä roskaa <3

Sisarusten välisistä suhteista

Voih, kyllä nuo meidän tappelupukarit oikeasti toisistaan tykkää, ja vielä kovasti! <3 Tänään olivat taas varahoidossa päiväkodissa ja sinne menivät käsikädessä leikkimään :) Otso kertoili myös heidän leikkineen siellä keskenään.. Kotonakin leikkivät ihanasti, se on onneksi on lisääntymään päin! Maailman ihaninta katsottavaa on sisarukset leikkimässä <3 Muksut tuntuvat todella kasvaneen yhteen, tarvitsevat toisiaan, ainakin välillä. Mutta osaavat kyllä nauttia ajasta ilman toista, tervettä sekin :) Suuuuri osa ajasta menee edelleen (ja tulee varmaan menemäänkin vielä piiiiitkään) tapellessa :D Rakkauttahan sekin on!

Toistensa parhaat kaverit ja tappelupukarit <3

Kummikas lauantai-iltapäivä..

Oi, lauantaina meillä kävi ihania vieraita <3 Talossa oli samaan aikaan Otson, Aipun ja miun kummit!! Täpinöissäni olin kummisetäni näkemisestä, edellisestä kerrasta oli iiiihan liikaa aikaa, mutta seuraavan kerran nähdään pienemmällä aikavälillä! Kesällä mennään maalle <3 Toki muutkin nähtävät olivat kullan arvoisia :) Harmi kun ei ehditty höpötellä enempää!

Tarjottavaksi tein valkosuklaa-vadelmamoussekakun. Karvanaaman toiveesta valkosuklaata ja itse halusin vadelmaa, josta karviskin tykkää hurjasti. Ja siskon idea oli tuo mousseus :) Jokaiselta siis jotakin, ja jokaiselle jotakin! Lisäksi moussekakku oli mukavaa vaihtelua ainaisille juustotortuille :)

Vadelma-valkosuklaakakku

Pohja:
2 munaa
1 dl sokeria
½ dl perunajauhoja
½ dl gluteenittomia jauhoja
½ tl leivinjauhetta
3 rkl kaakaojauhetta

Valkosuklaatäyte:
3 liivatelehteä
150g valkosuklaata
3 dl vispikermaa
2 rkl tomusokeria
1dl maustamatonta jugurttia

Vadelmatäyte:
3 liivatelehteä
200g paseerattua vadelmaa tai vadelmaa survottuna
½ dl tomusokeria
3 dl vispikermaa

Leivinpaperita irtopohjavuoan pohja ja voitele. Vatkaa munat ja sokeri vaahdoksi. Sekoita kuivat aineet keskenään ja kääntele varovasti vaahtoon. Paista 175 asteessa 15-20 minuuttia. Anna pohjan jäähtyä vuoassaan.

Laita liivatelehdet likoamaan kylmään veteen. Sulata valkosuklaa ja vatkaa kerma löysäksi vaahdoksi. Lisää kerman joukkoon tomusokeri ja jugurtti. Vatkaa pieni määrä kermajugurttia suklaan joukkoon ja sekoita suklaa lopun kerman joukkoon. Nosta liivatelehdet kattilaan ja anna sulaa, vatkaa joukkoon pieni määrä valkosuklaakermaa ja vatkaa liivateseos lopun valkosuklaakerman joukkoon. Kaada valkosuklaamousse kakkupohjan päälle ja laita kylmään 2 tunniksi.

Vadelmamoussea varten laita liivatelehdet likoamaan kylmään veteen. Survo tai paseeraa (noin 400g vadelmia tuli noin 230g paseerattua vadelmaa.. Huimaa!) vadelmat. Vatkaa kerma löysäksi vaahdoksi ja mausta sokerilla. Sekoita vadelmasurvos kermavaahtoon. Sulata liivatelehdet kattilassa ja vatkaa joukkoon pieni määrä vadelmavaahtoa. Vatkaa sitten taas liivatteet lopun vadelmavahdon joukkoon. Kaada valkosuklaamoussen päälle ja anna hyytyä kylmässä vähintään 4 tuntia, mutta mieluummin yön yli.

Kerroksilla ei ole tietenkään väliä kummin päin laittaa :) Ja tuo kaakaopohja näytti ehkä hiukka hassulta, mutta maistui hyvältä :D

Makkaranpaistoa ja sorsia..

Auringonpaistetta, ryhmätehtäviä kera ihanien luokkalaisten ja yhdessä oloa perheen kesken laavulla makkaraa syöden.. Siinäpä tärkeimmät tästä päivästä :)

Vaikka aamulla olikin mukava tehdä ryhmätöitä ja juoruta, sekä tietysti herkutella, kaipasin kuitenkin ulos aurinkoon. Onneksi iltapäiväkin oli vielä aurinkoinen, joten pakkasimme eväät ja marssimme laavulle makkaran paistoon! Voi kuinka innoissaan lapset olivat, Otso tohotti paikasta toiseen niin tärkeänä että :D Hassuja ipanoita! Vielä löytyi mustikoitakin masun täytteeksi, vaikka vähiin olivat lasten harmiksi käyneet.

Ihanat sorsat viihdytivät lapsia tepastelemalla rannalla ja uimalla rantavedessä. Laavu on melko käytetty ja siinä vieressä kulkee lenkkeilijöitä, joten sorsat olivat melko kesyjä.

Vinkkinä. Kinuskilasten kevyet luomu-suklaamuffinit olivat aika herkullisia, varsinkin kun laittoi mukaan vähän kaikenlaisia suklaapaloja.. Meidän kaapit ovat melkoisia suklaakätköjä! Tuntuu että aina jää jotain yli leivontakerroilta ja katoaa muiden rojujen alle. No nytpä löytyi vaikka mitä ja poikasen kanssa sujautimme ne taikinaan :) Olivat tosi helppoja tehdä 3v. kanssa, joka ei malta oikein keskittyä mutta haluaa auttaa!

Uudet puukynät ja meidän perheen muotokuva

Otsonen on taas innostunut piirtämisestä :) Siis on hän tykännyt siitä aina, mutta nyt saatuaan uudet (ja ihan ylikalliit) puukynät, on piirustuksia ilmaantunut paperitolkulla.. Ja samalla innostui taiteilemaan "muotokuvia" :D Piirteli monista muistakin, mutta tuossa alempana on meidän perhe ikuistettuna.. Aika hauska, vaikka itse sanonkin. Onkin aika himmiea tuo skannattu kuva, mutta tuo vasemmalla oleva iso töyhtöpäinen olen minä ja sylissäni on Aino. Oikealla puolella ylempänä on isi ja alimpana itse Otso. Naureskelin karvanaamalle koostani kun olen kuvan suurin, mutta ukkeli väitti kuulleensa radiosta jonkun tutkimuksen jossa oli kerrottu että lapsi piirtää tärkeimmän isoimpana. Ehkä olen itsekkin kuulluut joskus jotain sinne päin, mutta mene ja tiedä :)

Nuo uudet Ko-I-Noorin Triocolour-värikynät on paksuja ja niiden kolmikulmaisesta mallista saa ergonomisen otteen, joka kuulemma auttaa oikean kynäotteen oppimisessa. Lisäksi  kynät ovat myrkyttömiä, mikä on todella hyvä asia. Tuon myrkyttömyyden ja pienen lapsen käteen sopivuuden takia pidän myös Stocmarin mehiläisvahaliiduista. Meidän liidut on minun vanhat ja edelleen lähes (no ok, vähän kuluneet mutta todella hyvin säilyneet) samankokoiset kuin uutena ja kuitenkin paljon käytetyt :)

Hunajaisia muffineita, ihan vaan koska ne vaikutti kivalta :)

Koulun alettua nyt kunnolla, päivät ovat pitkiä ja piinaavia, en ole ehtinyt leipoa paljon mitään. No, rehellisesti sanoen en ole ehtinyt tehdä oikein mitään muutakaan.. Harmittaa etten ole päässyt kokeilemaan mitään uutta, ne vähät leipomukset on ollut tuttuja ja (ennen kaikkea) turvallisia. Nyt ei vaan tehnyt yhtään mieli mitään suklaista, tai rasvaista.. Siksi nämä Yhteishyvän Ruoka-lehdestä löytyneet hunaja-inkiväärimuffinit vaikuttivat ehdottomasti testattavilta :) Maustamatonta jugurttia, inkivääriä ja hunajaa.. Mm! Ihanan pehmeitä, muttei tilsakkeisia.

Tässä ne niinkuin minä ne tein..

Hunaja-inkiväärimuffinit
12kpl

100 g  voita
3/4 dl   juoksevaa hunajaa
2          munaa
1,75 dl sokeria
4 dl      venhäjauhoja
1 tl       leivinjauhetta
1 tl       vaniljasokeria
3/4 tl     jauhettua inkivääriä
1,5 dl   turkkilaista jugurttia

Päälle
1prk     vaniljarahkaa

Sulata voi. Sekoita joukkoon hunaja. Vatkaa munat ja sokeri vaahdoksi. Sekoita vaahtoon puolet keskenään sekoitetuista kuivista aineista. Lisää jugurtti ja loput jauhot. Sekoita. Kääntele mukaan vielä voi-hunajaseos. Jaa muffinivuokiin ja paista 200 asteessa noin 15 min. Koristele jäähtyneet muffinit vaniljarahkalla.

Ps. Tuo  inkiväärin määrä ohjeessa oli ½ tl, mutta koska se on niiin Ihanaa, lisäsin sitä vähän enemmän. :) Ja minähän en margariinista leivo, siksi voita ;) Sitäkin on hiukkasen vähemmän kuin alkuperäisessä ohjeessa ja vastaavasti jugurttia vähän enemmän. Ai, ja sokeriakin on hiukan vähemmän kuin alkuperäisessä :)

Ei ole Vuoksen voittanutta.. paitsi ehkä ilmapallot!

Kyläpahasemme läpi virtaava puro juoksee nyt muutaman viikon valtoimenaan, yötä päivää. En edes muista milloin olisin viimeksi ihaillut kosken kuohuja.. Ei vaan yksinkertaisesti ole huvittanut rynnätä turistien joukkoon ja se musiikkikin ärsyttää! Vaan, tänään saatiin katselle virtaavaa vettä ihan rauhassa, mitä nyt yhdestä venäläisestä pariskunnasta piti ottaa valokuva :)

Lapset olivat innoissaan, tosin riemu repesi vasta aivan keskustassa kun näkivät Autoliiton kampanjateltan ja ihanat keltaiset ilmapallot. Eikä setiltäkään jäänyt meidän lähestyminen epäselväksi, Aippu piti siitä huolen riemukkaalla kiljunnallaan :) Lapset saivat ilmapallonsa ja naamat loistivat!

Sittarissa on meneillään mitkä-lie lapsipäivät ja siellä täti oli jakamassa Prinsessa/prinssidiplomeita. Lisäksi prinsessat saivat kruunut, tiarat tai mitkä lie, mutta harmiksi pienille prinsseille ei ollut mitään. No ei sen puoleen, enemmänhän tuo meidän prinssimme sillä tiaralla leikkii kuin pitäisimän-prinsesa :D Prinsessa hokee vain juuri opittua Kitosh, jolla korvattiin vanha tiitti :)

Mikkivohveleita ja päiväkotipaniikkia

Ystäviä, siskon seuraa ja herkkuvohveleita sekä päiväkodin pihalla juoksentelua.. Niistä koostui tämä mukavan rento ja syksyinen lauantai :)

Siskolla syödyt herkkuvohvelit olivat erityisen herkkullisia ihan vain siksi että ne olivat Mikki Hiiren mallisia :D Lisäksi ne ovat ihanan paksuja ja pehmeitä, nam! Tai mammam, kuten pikkuApina niistä sanoi. <3

Apua! Miun pikkuset menevät torstaina varahoitoon päiväkotiin.. Huh! Neljän lapsen porukasta isoon ryhmään, melko hurjaa. Eilen käytiin sielä tutustumassa ja tänään pihalla leikkimässä. Taisi olla lapsissa virtaa kun jaksoivat juosta pitkän aikaa ympäri pihaa, Aino varsinkin riemusta kirkuen! :) Tyttö on melkoinen apina ja hurjapää, aina kiipeilemässä eikä vauhtikaan ole turhan hidas.