Joulu tuli, ja joulu meni..

Joululauluista, glögistä, rentoilusta, suklaasta, perheestä, ulkoilusta, hupaisasta joulupukista..... niistä syntyi meidän joulu! :)

Ollaan nukuttu aamuisin pitkään, leikitty joulupukin tuomilla leluilla, nähty sukulaisia ja juostu pitkin mantuja Otson kanssa etsimässä Hiski Piskistä, Koiramäen ruotiukkoa siis :) Ovat isäni kanssa lueskelleet Koiramäen talvi-kirjaa ja sieltä tuo Hiski Piskinen on tainnut jäädä päähän ja sitähä me ollaan sitten etsitty, koluttu lähimetsät läpi :) Mutta mikä ehkä ihaninta, muksut ovat leikkineet keskenään ihan supernätisti!

On kai pikkuhiljaa aika aloittaa normaali arki.. Yäk, ei kyllä huvittaisi yhtään! Arkeahan on jo se korjaamon lavetilla makaava autonrämä, jota mieleni tekisi potkia oikein urakalla mutta mitäpä se asiaa auttaisi.. Valivali siis!

Ps. Käväisin välipäiväalessakin.. Aika kehnot olivat kylän aletarjonnat! Netistä löytyi kyllä jo vaikka mitä :D

Eiköhän täälläkin laskeuduta jo joulutunnelmiin ja -rauhaan.. :) Auto hajosi, lisää hinatessa ja muutenkin vähän asiat menivät toisella tapaa kuin olin ajatellut mutta eipä tarvia turhia ajella jouluna! ;) Nyt voi rauhassa juoda glögiä, syödä suklaata ja tietysti odottaa huomenna saapuvaa joulupukkia <3 Minä en odota lahjoja, odotan vain lapsuuteni pukkia kyläileväksi! Tai siis tietystihän pukki on sama kuin lapsuudessa ;D

Jouluiloa!

Yksinäinen pieni poro Joulumaassa.

Täällä meidän kyläpahasessa avautui joulukuun alkupuolella Joulumaa Hiljan pihassa, vanhalla Karjalaisella kotitalolla. Mutta me ehdimme sinne vasta tänään, viimeisenä aukiolopäivänä :) Olihan tapahtuma ihan kiva, lapsille vähän tylsähkö kun oli iso piha ja paljon ovet kiinni olevia mökkejä/riihiä. Siis olihan niissä mökeissä käsitöitä yms. myynnissä mutta eivät ne meidän mukuloita oikein kiinnostaneet.. Yllättävää!

Paitsi, olihan siellä se poro, Otson mukaan joulupukin poro. Jota saatiin silitellä! Yksinäinen pieni poro pienessä aitauksessa ja aivan väärässä elinympäristössä. Suloinen kuin mikä tuo tunturipeura oli, mutta vähän "säälittävä" <3 Poro kun ei ole etelän eläin, vaan sopeutunut hyvin pohjoisen karuihin olosuhteisiin. Etelässä ei ole tilaa vaellella tiheän asutuksen vuoksi, ja tilaahan poro tarvitsee.. Joo, voisin luennoida tästä vaikka kuinka kauan :D

 Kuvia ei ole kuin porosta, pakkanen oli nimittäin todella rapsakka ja Vuokselta tuli lisää kylmää ilmaa, eikä jaksanut näpit jäässä koheltaa puhelimen kameran kanssa. Seliseli!

Ps. Kyllä kotimatkalla mietittiin miksi joulupukki oli jättänyt poronsa tänne ja millä se jouluaattona liikkuu.. Hohhoijaa! Edessä on piiiiitkät muutama päivä :)

Pikkupikkujoulut..

Vietettiin ystävien kanssa pienet pikkujoulut, lasten ehdoilla! :) Kyllä oli taas hulinaa kun kaksi alle kaksivuotiasta ja uhmakas kolmevuotias touhottivat lakkaamatta. Ja pienin, reilu kolmikuinen heilutteli onnellisena sitteriä (ja yhtään ei taas noussut vauvakuumeen lukemat.. Eipä!) <3 

Halusin tehdä lapsille jotain kivaa pientä pikkujoulupaketteihin.. Mietin piiitkään että mitä ihmettä tuo pieni kiva voisi olla?! Kompastuin, kirjaimellisesti, lastenhuoneessa äitini tekemään nukkeen, jonka tapaisia ensinukkeja mm. Steinerpäiväkodeissa on. Ja meidän mummolla oli kaksi tuommoista tonttua, jotka hän oli nimennyt meiksi siskoni kanssa <3 Niinpä päätin kokeilla tonttusia.. Kyllä niissä riittää vielä harjoittelemista ja vähän luikkuja noista tuli, mutta ihan kivoja :) Tosin, muksut eivät niistä pahemmin välittäneet :D Noh, tököttäkööt hyllyllä katselemassa talvista menoa!

Olipa ihana käydä rupattelemassa ja leikkimässä, sekä tietysti syömässä hyvin! :) Lapset viihtyivät ja osasivat suunnilleen käyttäytyä, joten siitäkään ei tarvinnut "huolehtia". Kiitos <3

Kuvia on todella niukasti koska en luovu ainakaan vielä periaatteestani olla esittelemättä lasten naamoja suoraan edestä.. Oli niin vauhdikkaita pikkutonttuja ettei kuvissa näy mitään järkevää tai sitten nimenomaan nuo naamat suoraan :) Mutta, näillä mennään!

Joulu tulee.. se on fakta! Mutta minä en jaksa asiasta ottaa ressiä, koska tulee se ilmankin ja vielä paaljon mukavammin näin :) On meillä kuitenkin tehty jouluvalmisteluja.. Lapset olivat taas askarrelleet hoidossa ihania koristeita, äitin sydän pakahtuu taas vaihteeksi! <3

Tiistaisen päikkärikotimatkan jälkeen kuulin tähän aamun asti rankutusta siitä milloin siivotaan :D Satuin mainitsemaan heille tiistaina että pitäisi siivota ja lapset innostuivatkin kovasti, jopa kiistelyyn asti.. Onkohan ne miun lapsia!? Tuo into siivoukseen ei nimittäin ole minulta perittyä :D Hah! No, tänä aamuna muksut husivat onnellisina hetken pölyrättien kanssa.. Pitää vissiin iskeä moppi joku kerta kouraan, keppihevosta on nimittäin käytetty ahkerasti lastenhuoneen lattioiden pesuun!

Leipomisintoni on edelleen jossain kateissa.. Hassu tunne, kun aikaisemmin olen leiponut jokaisiin kisanristiäisiin ja nyt ei millään meinasi löytyä motivaatiota! Tänään sitä intoa keittiössä kuitenkin riitti, joissain muissa kuin miussa kuitenkin. Leivottiin nimittäin lasten kanssa pipareita.. Taikina vain oli jostain syystä todella löysää ja piparien käsittely vähän vaikeata, mutta se ei lapsien intoa haitannut ;) Painoivatkin hienosti muoteilla pipareita, harjoittelivat hoidossa jo viime viikolla.. Eilen Otso halusi auttaa piirakoiden paistossa (joku mielenhäiriö kun niitäkin piti vääntää!), ja leipoikin kokonaista yhden piirakan :D Taisi kylään tullut isäni viedä mielenkiinnon!

Neljä yötä jouluun on..

Jouluinen kalenteri

On jäänyt kirjoittelu aika vähälle.. Koulussa on ollut kiireistä, ja tulee olemaankin koko tulevan kevään, koulun lisäksi puhaltavat uudet tuulet mutta niistä lisää vasta keväämmällä :) Tänään käytiin palolaitoksen pihalla paitsi katsomassa palomiehiä, myös harjoittelemassa alkusammutusta. Kivaa!

Olen minä tässä hiljaisuuden aikana saanut jotakin tehtyäkin, nimittäin tuon meidän joulukalenterin ja ihan ajallaan :) Olin ajatellut tehtä lippuviirin koristeeksi ja viihdykkeeksi joulutervehdystekstillä, mutta päätin yhdistää kaksi asiaa ja tehdä siitä joulutervehdyksen sijaan joulukalenterin. Minusta siitä tuli aika kiva! En halua antaa joka päivä herkkuja (siis rusinat lasketaan meillä jo herkuiksi), enkä opettaa että sieltä saa aina leluja, joten luukuista putkahtelee kaikenlaista tarpeellistakin. Toissapäivänä löytyi uudet hammasharjat ja tahna, ja ihan olivat muksut innoissaan yllätyksistä :D Osa yllätyksistä vain on vähän liian isoja noihin pieniin taskuihin, joten välillä niitä joutuu lapset etsimään helppojen vihjeiden avulla :) Minä muuten tykkään edelleen hurjasti aarteenmetsästyksestä :D

Oi, Otso oli askarrellutpaskarrellut hoidossa itsenäisyyspäivänkynttilän :) Ihana! Niin kuin taisin joskus aikaisemmin jo mainita niin rakastan lasten tekemiä koristeita. Siis sellaisia kunnollisia, en pelkkää paperisilppua!

Rauhallista Suomen syntymäpäivää!