Jep, meidän päivien polttavaksi kysymykseksi on noussut nyt " Miksi" ja toinen todella käytetty kysymys on "Missä minä olin silloin" :) Noita molempia on käytetty muutenkin jo, mutta ovat nyt räjähtäneet käyttöön toden teolla. Tiesin kyllä että tämä miksi-vaihe tulee, ja olen tähän mennessä saanut vain hymyillä toisten kertomille jutuille tästä vaiheesta. Haha, vaan nytpä hyytyi tämän äitin hymy.. Kaikkeen, siis KAIKKEEN tulee bumerangina kysymys "miksi".. Argh! Yritä siinä sitten hymyillä ja vastata pienenmiehen kysymyksiin kun kerta niin kiinnostaa :) Tunnustan, välillä tulee kylmästi kerrottua etten vastaa enää samaan kysymykseen ties kuinka monetta kertaa tai että kysyy isiltä illalla :)
Tavallaanhan tuo kyselyikä on hurjan suloista, mutta siihenkin turtuu ja jossain välissä alkaa käymään melko rasittavaksi! Onhan tuo poikanen muutenkin hyvin puheliasta sorttia.. Ja lasten tapaan laukoo totuuksia siellä ja täällä, tosi hauskaa. Not! Mutta, mitäpä mie olen tästä valittamaan.. Ohi menee kuitenkin ja ei tämä pahimmaksi vaiheeksi jää, kuulemma :) Toisen kyselyikää odotellessa.. <3
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti