sunnuntai 24. kesäkuuta 2012

Täydelliset hampparit

Rakastan hyvää ruokaa, mutta ihan yhtä paljon kuin nautin sen syömisestä, nautin myös tekemisestä. Välillä on ihana tehdä ruokaa vain kahdelle, mutta välillä on ihanaa tehdä sitä isommalle porukallekin! Ehkä osaksi ruuanlaiton ihanuus perustuukin seuraan :)


Rachael Ray on julistautunut moneen kertaan hampurilaiskuningattareksi.. Ohjelmaa katsoessani olen sisäisesti hymyillyt naisen innolle ja Monille erilaisille hamppareille, joita hän tekee. Vaan ompa alkanut hymy hyytymään, olemme nimittäin alkaneet herkuttelemaan itsekkin sillon tällöin erilaisilla hamppariversioilla.. Eräs kaverini kauhisteli tätä kertoen niiden olevan hurrrjan epäterveellisiä ja rasvaisi, joo ehkä pikaruokaravintolassa ja sielläkin lisukkeiden ja ylihöttöisten sämpylöiden takia. Kotona siitä saa vaikka karmeeta kurmeeta <3 Tai ainakin miusta.. Lynkatkaa jos olen vallan väärässä!

Melkoinen päänsärky on useinkin ne sämpylät, joiden sisään tuo hampurilainen rakentuu.. Kaupan pullat on karmeita sahajauhomaisia ja useinkin pumpattu täyteen lisäaineita, eineksiä siis.. Hyihyi! Kotikutoiset normisämpylät taas ovat usein (ainakin allekirjoittaneella) sellaista tinttanaa etteivät ne sovi meheviin hamppareihin.. Nettisurffailun jälkeen löytyi ohje melko täydellisiin sämpylöihin Voisilmäpeliä -blogista, onneksi. Ohje on aikaa vievä, mutta ei ollenkaan vaikea. Ja tiskin kertyminenkään ei ole tässä taloudessa ongelma, karvanaama kun hoitaa tiskipuuhat tämmöisinä(kin) päivinä, kätevää! Mutta siis noihin sämpylöihin vielä.. Vei tosiaan aikaa ennen kuin aineksien sekoituksen tulos päätyi uuniin, mutta itse tekemiseen ei paljoa aikaa tuhraantunut. Ja lisäksi lopputulos oli kaiken kohottelun arvoista :) Kiitos tästä(kin) Eeva!

Ihanien sämpylöiden väliin sujahti tällä kertaa perus naudanjauhelihapiffejä, pekonia, marinoitua punasipulia ja itse tehtyä kastiketta. Tuossa osviittaa siitä mitä tehtiin, määriä ei ole koska olen huono mittailemaan muussa kuin leivonnassa (silloinkin joskus hiukan suurpiirteisesti). Kaverikseen hampparit saivat öljyistä perunasalaattia uusista potuista ja yrteistä. Hyvää, mutta olisi kaivannut joukkoonsa jotain suolaista ja muuten vain vahvaa makua. Jatkokehittelyä siis!


Marinoidut sipulit

punasipulia (muutama iso, tai ehkä 3 pienempää)
sokeria (ehkä noin 1/4 osa sipulien määrästä)
(punaista)balsamikoa (noin puolet sokerin määrästä)
oliiviöljyä tuhti loraus
suolaa ja pippuria

Leikkaa sipulit ohuiksi viipaleiksi, renkaiksi tms. Sekoita muiden ainesten kanssa ja anna maustua huoneenlämmössä noin tunti.

Kastike meidän tapaan tällä kertaa..

majoneesia
creme fraicea
silputtua korianteria (tulit siskoseni mieleeni <3)
hienonnettua chiliä (taisipa olla vallan Pirkan joku Hollantilainen tällä kertaa kyseessä..)
punasipulia hienonnettuna
limeen mehua
suolaa ja pippuria

Majoneesia ja creme fraicea (tai muu vastaava) suunnilleen saman verran, ehkä majoneesia vähän vähemmän. Sekaan muut ainekset, kyllä sen itse tietää kun on sopivaa :)

Oho. Ompas taas tänään ollut tuittarullalassa kaikki niiiiin ihanaa. Voin kertoa, Ei Ole! Lapset ovat rassanneet hermoja urakalla tappelemalla ja isompi uhmailemalla (tuhmaikä taitaa olla huipussaan, jes! Vaan, minäpä pakenen onneksi syksyllä päiviksi kouluun latailemaan akkujani), mutta minä purin turhautumiseni ruuanlaittoonn :)

Ei kommentteja: