Vauvasta isoksi tytöksi..

ONNEA äidin pieni marakatti 1v. :) Uskomatonta että siitä on jo vuosi kun tuo kuopus näki päivänvalon.. Semmoinen pieni, punainen kääröhän sieltä maailmaan tupsahti! Parhaiten mieleen on jäänyt radiosta hetki syntymän jälkeen soinut Jenni Vartiaisen Mä en haluu kuolla tänä yönä, sekä miehen ja kätilön aiheesta käymä keskustelu :) Ja nyt tuo marakatti on jo "iso" taapertaja ponnari päässä, juoksee karkuunkin minkä ehtii :)

Päivänsankarin mentyä kauneusunilleen, käytiin myö esikon kanssa virpomisvitsojen tekoon. Eilen isi hoiti oksien perässä uppoamisen (me muut seisoimme tukevasti kuivalla maalla..) ja tänään oli kotijoukkojen vuoro koristella ne :) En niinkään välitä virpomishommista, mutta vitsojen teko oli kyllä mukavaa puuhaa!! Huitokoon poika nuo mummot ja muut lähimmät :)

Tuskin olisin mokomia oksia edes muistanut ellei poikanen olisi semmoista hoidossa askarrellut. Toinen oli risusta niin onnelinen ja ylpeä, että pitihän niitä muutamia tehdä lisää! :) Käytettiin vain höyheniä ja jotain pieniä puumunia. Pojalle oli riittävästi haastetta jo niissä! Miun piti pitää piilevä perfektionismini aloillaan ja antaa muksun luovuudelle valta :D

Virpoimisesta tuli mieleen.. Joka vuosi meille on ostettu pääsiäismunia, aina paniikissa viimetinkaan juuri ennen palmusunnuntaita. Vaan tänä vuonnapa olinki huimasti edellä ja huolehdin suklaiden ostosta jo hyvissä ajoin. Päätyivätpä ne koriinsakkin jo viikonloppuna :) Sitä, miksi munia tulee aina ostettua ihan liikaa, en vielä ole osannut ratkaista. Varsinkaan kun en itse niitä pahemmin syö, eikä muksutkaan! :D Jääpähän enemmän ukkokullalle ;)